Ruuan alkuperä

Blogisti: Mika Parviainen, kehityspäällikkö

Kirjoitin lokakuussa blogikirjoituksessani toimintavarmuudesta ja turvallisuusasioista elintarvikeketjussa. Samassa yhteydessä hehkutin kotimaisuusastettamme, joka vuonna 2021 oli jo noin 77%. Elintarvikkeita tulee kuitenkin meidän tarpeisiimme myös noin muusta 70 maasta. Onko tämä paljon vai vähän? Onko huoltovarmuutemme uhattuna, kun kotimaisuusaste ei ole lähelle 100%?

On selvä asia, että korkealla kotimaisuusastella voidaan edistää huoltovarmuutta. Sataprosenttinen ruoan kotimaisuusaste ei kuitenkaan tarkoita aina hyvää tilannetta huoltovarmuuden näkökulmasta – satokaudet esimerkiksi vaihtelevat ja melkein tuoteryhmässä kuin tuoreryhmässä kotimaan tuotantoa joudutaan osaltaan paikkaamaan myös tuonnilla, joka on ihan perusteltua.  Myös kotimainen elintarviketeollisuus on suhteellisen keskittynyttä ja nojaa paljon myös tuontiraaka-aineisiin vaikka ulospäin tämä ei aina kovin selkeästi tule ilmi. Tarvitsemme joka tapauksessa tuontia oman tuotannon rinnalle – hajautus jossakin määrin voi myös ruuan alkuperän näkökulmasta olla viisasta.  

Erilaisten ruokakulttuurien pursutessa niin työpaikkaruokailuihin, kunnallisiin ruokapalveluihin kuin medioiden kautta myös kotikeittiöihimme myös odotuksemme ruoalle on ollut pitkään muutoksessa, jota koronavuodet eivät ole ainakaan hidastaneet. Kespron vuoden 2020 lopussa julkaisemassa ”Maailman ravintolatrendit” -tutkimuksessa havaittiin, että ”76 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut autenttisista ”makumatkoista ravintoloissa”, kun matkustaminen on estynyt. Erityisen korkeaa kiinnostus on nuorten keskuudessa.” Hyvinkin kansainvälistä ruokaa voidaan valmistaa myös lähes täysin kotimaisista raaka-aineista, mutta on selvää että kuluttajat tänä päivänä odottavat ravintolaruokailusta myös muuta kuin ”lihaa ja perunaa”. 

Ruuan kotimaisuuteen panostusta myös tulevaisuudessa

Huomioimme raaka-ainevalinnoissamme niin huoltovarmuuden, toimitusvarmuuden, asiakastyytyväisyyden, kestävän kustannusrakenteen kuin hiilijalanjäljen ja tulevaisuudessa luonnon monimuotoisuudenkin. Tietyissä tilanteissa kotimaisuusaste voi edesauttaa em. tavoitteiden saavuttamista, mutta aina kuitenkaan ei – asiat eivät ole tässä mustavalkoisia. Me Leijona Cateringissa koemme elinvoimaisen kotimaisen alkutuotannon ja teollisuuden kuitenkin tärkeäksi ja haluamme panostaa ruoan kotimaisuuteen myös tulevaisuudessa. Loppupeleissä meitä kuitenkin ohjaa halu tarjota herkullista ruokaa ja parasta mahdollista palvelua asiakkaillemme kaikissa olosuhteissa.  

Tuore liha, maito ja leipä täysin kotimaisia

Tietyissä kategorioissa olemme päättäneet hankkia vain suomalaisia raaka-aineita, esimerkiksi käyttämämme tuore liha, maito ja leipä ovat ravintoloissamme täysin kotimaisia – pelkästään asiakkaidemme juoma tuore maito työllistää yhteensä noin neljä keskikokoista suomalaista maitotilaa.  Kotimaisten elintarvikkeiden ohella hankkimiemme tuontielintarvikkeiden osalta haluamme toimia myös vastuullisesti ja läpinäkyvästi ja teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa yhteistyötä erityisesti varmistaaksemme riskimaista tuotujen raaka-aineiden alkuperä.  

Leijona ostaa noin kahdeksan miljoonaa kiloa suomalaisia elintarvikkeita vuodessa, työllistää yli 500 henkeä Suomessa suoraan, sekä tuhansia ihmisiä elintarviketeollisuudessa ja alkutuotannossa välillisesti. Nämä ovat saavutuksia, joista me Leijonalaiset voimme olla ylpeitä.