Ilmastokriisissä ruuan viljelytavalla on väliä

Oletko ruokakaupan hyllyn ääressä tai lounaslinjastolla koskaan miettinyt, miten valitsemasi ruoka voisi vaikuttaa positiivisella tavalla ilmastoon? Ja nyt en tarkoita pelkästään kasvisruuan valitsemista.  

Planetaarien ruokavalio, jossa tuplataan kasvisten määrä ja puolitetaan lihankulutus, on erinomainen ohjenuora, mutta samalla ruuan viljelymenetelmillä on tärkeä vaikutus ilmastopäästöihin ja luonnon lajikatoon. Vaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen, eli viljely voi joko pahentaa tai parantaa maan ja lähiluonnon kuntoa. Se vaikuttaa myös joko aiheuttaen päästöjä ilmakehään tai sitoen niitä kasvukauden aikana ja myös niiden välillä. Viljelymaan hiilensitomispotentiaali on maailmanlaajuisesti valtava. Laskelmien mukaan olisi mahdollista sitoa jopa miljardi lisätonnia hiiltä pois ilmakehästä vuodessa. [lähde mm. https://climate.mit.edu/explainers/soil-based-carbon-sequestration ] 

Kohti kestävää ruuan tuotantoa 

Leijonankin tulevaisuuden tavoite on ruoka, joka on viljelty luonnon oloja parantavalla ja maaperän hiilivarastoja kasvattavalla tavalla. Paras menetelmien yhdistelmä on keinotekoisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita välttävä ja maaperän elinvoimaa uudistava sekä sen hiilivarastoja kasvattava viljely. Nämä pääpiirteet tiedetään, siitä eteenpäin hienosäätäminen onkin sitten monimutkaisempaa. Eri maalajit vaativat erilaisia toimia, Suomen oloissa esimerkiksi turvepelto ja savipelto. Asiantuntijatyö, jolla pyritään löytämään parhaat menetelmät, on onneksi hyvässä vauhdissa.  

Isot linjat kuitenkin ovat nämä: uudistavan viljelyn jokaisessa vaiheessa toimitaan siten, että maaperässä hiilipitoinen aines karttuu ja ravinteet pysyvät kasvien käytössä, kun tavanomaisessa viljelyssä maa itsessään helposti vuosi vuodelta köyhtyy ja kasvua joudutaan auttamaan keinolannoitteiden avulla. (Niissä taas on sekin kovin ikävä puoli, että niitä joko tuotetaan fossiilisista raaka-aineista, esim. maakaasusta, ja/tai tuotannossa tarvitaan suuria määriä energiaa.) Peltomaahan jätetään tai lisätään joka vuosi kasviperäistä ja kotieläinten lannasta saatavaa maanparannusainetta. Periaatehan on useimmille kotipuutarhureille tuttu. Kun omaa kukkapenkkiä tai kasvimaata hoitaessa lisää kompostimultaa ja lantarakeita, ja surutta jättää edellisvuoden varret ja lehdet maatumaan uuden kasvun joukkoon, muuttuu maa multavammaksi (ja keväällä säästyy valtavasti aikaa, varsinainen laiskan puutarhurin menetelmä siis!). 

Uudistavasti toimimalla viljelymaa ei kulu ihmisen käytöstä, vaan sen kunto käytöstä huolimatta paranee. Uudistavan viljelyn menetelmiä voidaan soveltaa, kun viljellään ruokaa ja rehuja: viljoja, hernettä, kaaleja, perunaa, juureksia jne. eli oikeastaan kaikkia suomalaisen ruuan perusraaka-aineita.

  

Parempaa viljelymaata hiilellä 

Hiiltä sisältävä ja hyväkuntoinen maa pidättää kasvien käytössä paremmin ravinteita ja vettäkin sopivasti. Molemmat ovat elintärkeitä onnistuneelle sadolle ja parantavat hyvän sadon todennäköisyyttä täällä meillä pohjoisessakin äärimmäisten sääilmiöiden kuten pitkien kuivuusjaksojen ja rankkasateiden yleistyessä. Hiiliköyhä maa, vastaavasti, tarvitsee keinolannoitteita ja varsinkin savimaa helposti tiivistyy lähes vettä läpäisemättömäksi.  

Tavoitteemme on, että Leijonan tarjoama ruoka tuotetaan tulevaisuudessa hiiltä sitovia menetelmiä käyttäen, mutta sen toteutumiseen tarvitaan työkaluja. Suomessa perustettu Carbon Action -alusta tukee ilmastolle sekä Itämeren ja muiden vesistöjen monimuotoisuudelle parempien viljelytapojen kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa. Leijona Catering ruokaketjun ison asiakkaan roolissa teki Itämeri-sitoumuksen ja liittyi mukaan Carbon Action -yritysalustalle vuoden 2022 alusta alkaen.  

Asiakkaalle keinoja ilmastovastuullisen tuotteen tunnistamiseen 

Tulevaisuudessa toivottavasti niin isojen volyymien ostaja työssään kuin yksittäinen kuluttaja tai ruokailijakin voi valita ilmastovastuullisen tuotteen. Ostohetkeä ja valintaa helpottamaan tarvitaan kuitenkin tietoa tuotteen taustasta tässäkin suhteessa, aivan kuten olemme tottuneet hakemaan merkintää työolojen reiluudesta tai kalanpyynnin ympäristövastuullisuudesta. Yksittäisiä projekteja tähän suuntaan onkin jo vireillä, mutta ilmastokriisiin mittakaava vaatii isoja yhteisiä ponnistuksia ja markkinavoimia muutoksen taakse. Miksei elintarvikkeita voisi ostaa esimerkiksi luomumerkinnän kaltaisen, luotettavasti standardoidun ja valvotun vaikkapa ”Hiiliviljelty” -nimisen merkinnän perusteella? Minä ostaisin ehdottomasti. Ostaisitko sinäkin?