Hyvä johtaminen ja yhteistyö luovat hyvän työpaikan

Leijonassa vuosittain toteutettavan Great Place to Work -tutkimuksen tulosten mukaan 71 % Leijonalaisista on sitä mieltä, että Leijona on kokonaisuudessaan todella hyvä työpaikka. Tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38 %. Mikä sitten tekee Leijonasta hyvän työpaikan?

Hyvä työyhteisö on monimuotoinen ja siellä puhalletaan yhteen hiileen. Hyvän työyhteisön ilmapiiri on kannustava ja se sallii epäonnistumiset. Epäonnistumiset käsitellään avoimesti, niistä opitaan ja kehitytään niin yksilöinä kuin yhdessä. Vastaavasti jokaisella on mahdollisuus saada tunnustusta onnistumisestaan.  Johtajat ja esihenkilöt toimivat esimerkkinä. Yhdessä pyritään löytämään ratkaisuja haastaviin tilanteisiin. Rakentava toiminta vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja. Aina asiat eivät suju niin kuin toivotaan ja esim. kiiretilanteissa tulee sanottua työkaverille ikävästi. Hyvän työyhteisön merkki on, että hankalatkin asiat otetaan esiin ja sovitaan ilman, että ne jäävät vaivaamaan vuosiksi. 

Johtaminen ja tiimin yhteistyötaidot avainasemassa

Toimivan työyhteisön taustalla on hyvä, aktiivinen johtaminen, suunnittelu ja vuorovaikutus. Keskeistä on onnistumisen edellytysten luominen. Leijonalla hyvät johtamiskäytännöt on kuvattu Leijonan tavaksi johtaa.  Usein niin ohjeet kuin syyttävä sormikin kohdistuvat esimieheen. Koko tiimillä on kuitenkin osuutensa toiminnassa ja siksi aktiivinen työtoveruus on yhtä tärkeä hyvän työyhteisön osatekijä kuin esimiestyökin. Ammattimaisen, aktiivisen työkaveruuden ydin on siinä, että työkaverit tulevat toimeen keskenään.

Joskus odotukset työtä, työkavereita ja esimiestä kohtaan hämärtyvät. Työkavereiden ei tarvitse olla sydänystäviä. Työelämään kuuluu myös rakentava kritiikki ja erilaiset näkemykset asioista. Liiallinen samanmielisyys johtaa kehityksen pysähtymiseen.  Ystävyys sinänsä ei työpaikalla ole kiellettyä, mutta se ei saa johtaa objektiivisuuden hämärtymiseen ja työpaikalle syntyviin kuppikuntiin. Hyvään työkaveruuteen kuuluu riittävä läpinäkyvyys ja avoimuus, mutta myös harkinta siitä, millaisia asioita tuo keskusteluun ja millaista henkeä kukin omalta osaltaan luo.

Hyvä työkaveruus on vastuullista yhteistyötä

Vastuullisuus on aktiivisen työkaveruuden ytimessä. Hyvä työkaveri hoitaa oman osuutensa. Hän ei kyräile, kyttää, puhu pahaa selän takana tai omi muiden tekemisiä. Viime kädessä on esimiehen tehtävä vetää rajat epäammattimaiselle käytökselle. Työyhteisöt onnistuvat yhdessä ja yhteistyössä, vain harvoin yksilöiden huippusuoritusten avulla. Hyvässä työyhteisössä ongelmat eivät jää yksittäisen työntekijän harteille, vaan ne ratkotaan yhdessä ja yhteistyössä.  Ammatillinen rooli myös suojaa työntekijää ja auttaa vetämään rajoja. Ammatillisuuteen kuuluu omasta itsestä, palautumisesta ja osaamisen kehittämisestä huolehtiminen.

Yhtä tärkeää kuin hyvien käytäntöjen ylläpitäminen, on toimintakulttuuria heikentävien käytäntöjen pois kitkeminen.  Yksi työyhteisön motivaatiota syövä ja yhteishenkeä tuhoava tapa on mikromanageeraus, jossa työtä seurataan ja valvotaan yksityiskohtaisesti. Tavoitteena on yleensä moitteeton työsuoritus, mutta valitettavasti se ei poista ongelmia tai virheitä, vaan syntyvän epävarmuuden ja motivaation puutteen kautta tuo niitä lisää. Mikromanageerausta ja sen tarvetta vähentävät hyvä suunnittelu, kokonaisuuksien delegointi sekä työntekijöiden kannustaminen oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.

Jokaisella on mahdollisuus roolista riippumatta vaikuttaa työpaikan henkeen. Millaista työtoveruutta ja henkeä sinä tuot työpäivään?