Pitkäjänteistä työtä hävikin vähentämiseksi
Ruokahävikin vähentäminen on yksi Leijonan resurssiviisauden kulmakivistä. Järjestelmällinen työmme hävikin vähentämiseksi alkoi vuonna 2017. Ruuanvalmistushävikin määrää mittaamme kuukausittaisina keskiarvoina grammoina ruokailijaa kohden ja jokaisella ravintolalla on oma tavoitteensa.
Hävikki ruokajärjestelmän eri vaiheissa on suuri haaste niin ympäristövaikutustensa kuin taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta. Meistä jokainen voi omassa työssään ja arjessaan vaikuttaa sen vähentämiseen. Leijona Cateringin ravintoloissa syöty ruoka vastaa yli kymmentä prosenttia kaikista julkisista elintarvikehankinnoista. Meillä pieneltäkin tuntuva kertamäärä hävikkiä kasvaa nopeasti valtaviin mittasuhteisiin: esimerkiksi yksi 15 g lihapulla biojätteeseen per ruokailija tarkoittaa Leijonalla vuodessa 285 000 kiloa – noin yhdeksän rekka-autollista – hävikkiruokaa!
Leijonalla me pidämme hävikinhallinnan mukana tilaus-toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Meillä on tietoisilla toimenpiteillä mahdollisuus pienentää ruokahävikkiä koko ketjussa, olivatpa elintarvikkeet tai valmis ruoka vielä tavarantoimittajan varastossa, kuljetuksessa taikka jo toimitettu asiakkaalle. Ravintolakohtainen mittarimme kattaa ruuan valmistuksen, varastoinnin ja tarjoilun aikana syntyvän hävikin, mutta ei lautashävikkiä eli ruokailijoilta syömättä jäämättä ruokaa.
Ravintoloissa syödään vain osa Leijonan tarjoamasta ruuasta. Kenttä- ja maastoruokailussa hävikinhallinta on tyypillisesti sisätiloissa syömistä monimutkaisempaa, mistä syystä siihen on käynnistetty oma kehitysprojektinsa.
Leijona Cateringin ruokahävikistä ja muusta biojätteestä yli 90 prosenttia kierrätetään biokaasuksi, jota Suomessa hyödynnetään muun muassa erittäin vähäpäästöisenä liikennepolttoaineena.
Leijona tekee yhteistyötä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Luken kesäkuussa 2021 julkaisema tutkimus ruokahävikistä Suomessa kertoo, että kaiken kaikkiaan Suomessa ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjussa vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa. Ruokahävikin syntymisessä on kolme suurta osa-aluetta: kotitalouksissa syntyy n. 34%, teollisuudessa n. 23% sekä ravitsemispalveluissa noin 17% kaikesta Suomen ruokahävikistä.